No ei se nyt ihan vielä ole valmis

 

Kuntalehden 8/2021 sivuilla 38- 40 oli mielenkiintoinen juttu työllisyyden kuntakokeilusta ja OMA-valmentajuudesta.

Juttu oli otsikoitu: Oma-valmentaja, soita jo!

 Tuossa jutussa on tuotu esille se ongelma etteivät OMA-valmentajat ole ottaneet yhteyttä asiakkaisiin. Lainaus jutusta: ” Kesäkuun alussa ajantasainen työllistymissuunnitelma puuttui vielä 61 %:lta kuntakokeilun asiakkailta eli noin 141 000 ihmiseltä, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista”

On hyvä, että tämä asia on nostettu esille. Tässä viitataan siis ns.suunnitelmavelkaan. Tällä viitataan siis työllistymissuunnitelmaan. Se on olennainen tieto kun määritellään ja arvioidaan sitä miten työllisyyden kuntakokeilut on saatu liikkeelle.

 Tätä samaa teemaa käsitteli YLE tänään(4.9 2021). 

Jutussa todetaan: "Nyt, puolen vuoden jälkeen sisäänmenovaiheen pitäisi olla jo ohi ja työttömien palveluiden rullata".  No niin pitäisi. Mutta eihän tämä nyt ole noin helppoa.

Kun kokeilut alkoivat maaliskuussa, paljastui että suunnitelmavelka nousi tuolloin jo esille. Lähetin silloin kyselyn alueille suunnitelmavelan suuruudesta. Sainkin vastauksia monelta alueelta.

Yksi syy tälle suurelle velalle oli eittämättä korona, kuten jutussakin tuodaan esille, ja sen myötä käytössä ollut poikkeussäännös. Poikkeussäännöksen perusteella TE-toimistoilla oli enemmän harkintaa haastatteluiden järjestämisessä. Poikkeuksethan olivat voimassa ajalla 1.5.2020-31.1.2021

Mutta kaikkea tuo poikkeussäännös ei yksin selitä. Useissa haastatteluissa ja keskusteluissa kokeilualueiden edustajien kanssa tuli nimittäin esille se, että tätä velkaa on jo paljon kauemmalta ajalta. Jopa 2016 saakka kertynyttä. Tämä siis kertoo siitä, että palvelujärjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen on taas monia syitä joista pienempiä eivät ole jatkuvat muutokset, byrokratia ja niukat resurssit.

TE-toimistosta työllisyyden kuntakokeiluun siirtyneiden asiakkaiden kohdalla merkittävällä määrällä asiakkaita oli työllistymissuunnitelma joko päivittämättä tai kokonaan tekemättä. Edelleen prosentit ovat korkeita. Uskon kuitenkin siihen, että osaamisen ja rekrytointien myötä tämä asia saadaan paremmalle tolalle. Mutta on realismia myös se, ettei tämä tapahdu hetkessä. Puoli vuotta on lyhyt aika kaikkien muutosten keskellä. 

On nimittäin hyvä tiedostaa se valtava muutos jossa kuntien työllisyyspalvelujen ja te-toimistojen työntekijät ovat olleet tässä(kin) muutoksessa. Uuden opettelu esim. URA-järjestelmän osalta, erilaisten työkulttuurien yhteensovittamisen haasteet, kokeilun aloittaminen, toimitilakysymykset ja rekrytointiprosessit ovat kaikki omalta osaltaan vieneet aikaa ja energiaa.

Kun vielä muistutan, että tuleva syksy ja ensi vuosi tuovat mukanaan lisää muutoksia, ei jokapäiväisten asioiden hoitaminen ja asiakaspalvelun laadun turvaaminen ole jatkossakaan läpihuutojuttuja. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, palkkatukiuudistus, ”Välittäjä Oy”, TE-digi ja työllisyyden vastuun siirto kunnille ovat kaikki ”hanskattavia” asioita. Niin ja se sote, hyvinvointialueineen.

Siksi, toivon tukea, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä muutosten keskellä työtään tekeviä virkailijoita kohtaan.

Kritiikki on ymmärrettävää ja varsinkin kun muistetaan kenelle tätä kaikkea tehdään: asiakkaalle. Ymmärrän hyvin, että jokainen tarkastelee näitä kysymyksiä omalta näkökantiltaan ja peilaa niitä omiin kokemuksiinsa. En kuitenkaan lähtisi sen perusteella tekemään yleistäviä johtopäätöksiä.

Viitaten tuohon YLEn uutiseen: 3.sektori on mukana kokeiluissa kunkin alueen omista lähtökohdista. Senkin on kuitenkin uskallettava haastaa muiden tekemisen ohella omaa tekemistään. Mitä sillä voisi olla annettavana kokeiluille ja mikä sen rooli voisi olla jatkossa? Ollaanhan nyt tekemässä uutta, ei niinkään puolustamassa vanhoja rakenteita. Kokeilun kantava teemahan on se, että valtio, kunnat, yritykset ja kolmas sektori löytävät YHDESSÄ uusia toimintatapoja, joiden vaikuttavuus on parempaa kuin mitä se on tällä hetkellä.

Korostan sanaa YHDESSÄ. Kuntakokeilujen luonne on eräällä tavalla muuttunut,  koska  hallitus on linjannut puoliväliriihessään että vastuu työllisyyden hoidosta siirtyy kunnille 2024. Tässä on kyse jo enemmän pilotoinnista vaikka nimi onkin edelleen kokeilut.

Lopuksi totean, ettei mikään yksittäinen toimenpide tai toimintatapa nosta työllisyysastetta. Tarvitaan valtavasti oikeita toimia ja näiden toimien tulee "seurustella" ja tukea toinen toisiaan. 

Tällä yllä olevalla kuvalla koitan vääntää rautalankaa. Tarvitaan sitä, että työttömien tai työnhakijoiden palveluprosessit toimivat ja että ihminen olisi aina hänelle oikeassa palvelussa. Eli sitä että hänen osaamistaan, kuntoaan, kykyjään vahvistetaan. Mutta eihän tämä tietenkään yksin riitä.

Siksi tuon kanssa rinnan ja samaan aikaan tulee yritysyhteistyön olla saumatonta. Keitä koulutetaan ja mihin? Yritysten ja työnantajien tarpeisiin.

Viimeinen laatikko kuvaa sitä millaisena Suomi nähdään investointi- ja sijoitusmielessä. 

Kaikkien noiden "laatikoiden" sisällä on kymmenittäin, ehkä sadoittain, yksittäisiä toimia ja malleja. 

Olennaista on se, että ihmisen osaaminen ja kyvyt sekä kunto tunnistetaan mahdollisimman aikaisin. Siitä alkaa palveluprosessi, jonka tulee olla yksilöity. Ja ei, en unohda sitä porukkaa, joka ei ole enää työkykyinen, ei edes auttaviin töihin. Heille tulee löytää myös inhimillinen ratkaisi vaikkapa eläkkeen kautta. 

Tätä kaikkea työllisyyden kuntakokeilussa tehdään. Ja tätä kaikkea tehdään myös muualla, kokeilujen ulkopuolella. Mutta paremmin voi aina tehdä ja sen vuoksi kokeilut perustavat paikkaansa. Jotta jokaisella alueella löydetään juuri sille alueelle sopivat keinot lannistaa työttömyyttä. Ja että jokaiselle asiakkaalle löytyy juuri hänelle sopiva "resepti", tie työelämään.

Mikään muu ei ole varmaa kuin jatkuva muutos. Siinä keskellä ovat kaikki työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevat kunnat ja alueet. He ovat tässä puskureina. Etsimässä malleja, jotka toimiessaan voidaan jalostaa kaikkien alueiden käyttöön kun vastuu työllisyyden hoidosta siirtyy kunnille vuoden 2024 aikana. 

Kärsivällisyyttä.