Mikä ihmeen hyvinvointialue? Aluevaalit?
Tammikuussa on taas vaalit. Aluevaalit.
Voipi olla että äänestysaktiivisuus ei heilahda järisyttävän korkealle. Voi kun olisin väärässä. Nimittäin, kysehän on todella merkityksellisistä vaaleista.
Olin tässä viikolla tässä Kuusaalla YLEn Merja Niilolan haastattelussa tästä aiheesta. Kerroin muutaman havaintoni näihin vaaleihin liittyen. Yksi oli juuri tuo huoli äänestysvilkkaudesta.
Toinen on se, että puolueiden ja median tulee osata kertoa ihmisille mistä tässä kaikessa on kyse.
YLE uutisoi tässä jokin aika ( YLE uutiset 24.9 2021) sitten, että "Soten piti tuoda säästöjä, mutta tulossa on miljardikustannukset".
Minulle tuo "uutinen" oli hieman yllättävä. Eihän hallituksen esitys edes lupaa säästöjä kuin korkeintaan ehkä 2030-luvulla, jos silloinkaan. Säästöt eivät ole edes olleet mikään varsinainen tavoite, ei ainakaan päätavoite. Siksi ihmettelin tuota uutisointia. Toki onhan esityksessä mainittu tavoite "hillitä kustannuksia". Mutta olen ymmärtänyt, että vastuu siitä jää pääasiassa alueille itselleen.
Lainaus hallituksen esityksestä s.233: "Uudistuksen toimeenpano ei alentaisi automaattisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen menoja." Lisää samalta sivulta: "THL:n arvion mukaan väestön palvelutarpeen kasvu aiheuttaa 2020-luvulla noin 1,2–1,3 prosentin vuotuisen kasvupaineen sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin."
"THL on arvioinut että sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat reaalisesti noin 17 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Alueelliset erot arvioiduissa menojen kasvuissa ovat merkittävät johtuen erityisesti väestörakenteen muutoksista. Palvelutarpeen lisäksi menoja kasvattavat muun muassa palkat ja hinnat."
Lopuksi s.234: "Uudistuksen avulla tavoiteltava julkisen talouden menojen kasvun hillintä edellyttäisi kunkin hyvinvointialueen väestön sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelutarpeiden ymmärtämistä ja sen mukaista voimavarojen kustannusvaikuttavaa kohdentamista sekä tehokkaan palvelutuotannon pitkäjänteistä, kyvykästä johtamista. Täysimääräisesti uudistuksella saavutettavien menojen kasvua hillitsevien toimien voitaisiin odottaa realisoituvan vasta useiden vuosien kuluttua uudistuksen voimaantulon jälkeen."
Sipilän hallituksen sotessa yksi päätavoite oli leikata tulevasta tai ennustetusta kustannuskäyrästä 3 miljardia euroa. Nyt ei siis sellaista suoraa säästötavoitetta ole.
Olennainen ero, min miälest.
Tuo kustannusten hillintä on vain osa, mutta mielestäni tärkeä sellainen, uudistusta. Viimeisin lainaus hallituksen esityksestä kertoo mielestäni olennaisen; vastuu on suuri ja se vastuu on nimenomaisesti alueilla itsellään.
En itse tosin edes usko merkittävään kustannusten hillintään. Riittää kun katsoo väestöennusteita ja sitä kuinka ikäännymme. Siitä tulee jo merkittäviä kustannusten nousupaineita.
Tämä huolettaa itseäni Kymsoten alueen asukkaana. Olemme Suomen Japani. Ikäännymme ja muuttotappiomme on merkittävä. Kuka maksaa kustannukset?
Kuvan lähde: YLE 2.6 2021
Jos kustannukset ovat nykyiselläänkin "yllättäneet" kunnat ja siten veronmaksajat, niin kuinka mahtaa käydä jatkossa kun vastuu kasvaa? Tarvitaan, kuten esitys toteaa, "osaamista, pitkäjänteistä ja kyvykästä johtamista sekä voimavarojen kustannusvaikuttavaa kohdentamista". Aivan. Sillä silmällä kannattaa tarkastella ehdokkaita.
Mitäs jos vaalit eivät kiinnostakaan? Se on peräti noloa. Onhan kyse kuntalaisen kannalta ehkä kaikkein merkityksellisimmistä vaaleista. Ikävä jos ne leimaantuvat joksikin välivaaleiksi. Siitä puhuminen on puolueiden ja ehdokkaiden vastuulla. Kannattaa ehkä pohtia sitä miten asiansa esittää.
Jos asia eli sote sekä palo-ja pelastustoimen asiat tulevine hyvinvointialueineen kiinnostaa, niin tässä linkki diaesitykseen jossa käydään läpi sitä, mistä uudistuksessa on kaiken kaikkiaan kyse.
Kommentit
Lähetä kommentti