Kannatusmittausta vai valtionhoitoa?

Se ilmestyy kuukausittain. Joko HS:n tai YLEn teettämänä. Kannatusmittaus.

No nytkin oli taas selvitetty puolueiden suosiota. Kokoomus jatkoi suurimpana, tai siis kyselyn mukaan suosituimpana puolueena. SDP kakkosena ja PS kolmosena.

Mitäs sitten? No ei yhtään mitään. Viihdearvoa noilla kyselyillä toki voi joillekin olla. Niin ja toki puolueet repivät noista otsikoita ja nostavat omaa näkyvyyttään jos oman porukan kannatus nousee pilkkukaksi prosenttia. Ja jos se taas laskee, niin sitä ei nyt niin noteerata tai sitten sille löytyy pätevä selitys. Vaikka auringonpilkuista.

Yksi tapa tulkita noita lukemia on vertailla hallituspuolueiden ja opposition kannatusta toisiinsa. 

Sen mukaan meillä on tällä hetkellä aivan käsittämättömän suosittu hallitus. Toisin kuin  edeltäjänsä. Puhumattakaan Sipilän hallituksesta vastaavana ajankohtana. Tämä oli siis sarkasmia. Ja toki totta myös.

Miksi Marinin hallitus nauttii ihan hyvistä kannatuslukemista? Politiikkansa vuoksi. Ne, jotka ovat äänestäneet vaikkapa SDP:tä ovat saaneet "rahoilleen" vastinetta. Tai ylipäätään vasemmistolaisesti ajattelevat lienevät sangen tyytyväisiä hallituksen tekemisiin.

Mutta kaikessa on kääntöpuolensa.

Kun noita lukuja katsoo Keskustan kantilta, niin olisin todella huolestunut. Todella. 11% on Keskustalle surkea luku. He ovat maksaneet äärimmäisen kovaa poliittista hintaa hallitusvastuun kantamisesta ja erittäin vasemmistolaisesta politiikasta. 

Uusimman gallupin mukaan sekä SDP että Vasemmistoliitto ovat lisänneet kannatustaan. Vähän, mutta silti lukema on plusmerkkinen. Sen sijaan Keskusta, RKP ja Vihreät saavat miinusmerkkistä lukemaa edelliseen kyselyyn. Toki trendi on se mitä kannattaa seurata. Mutta mielestäni Marinin hallituksessa olemisesta hedelmät on kerännyt ensisijaisesti SDP ja osin Vasemmistoliitto. Muille on jäänyt "maksajan" rooli, poliittisen hinnan maksajana siis.

Entä sitten oppositio? Kokoomus on jyrännyt viime kuukausina. Kun PS vaihtoi puheenjohtajansa Halla-ahosta Purraan, on PS:n luvut jämähtäneet sinne 13-16% haarukkaan. Vuoden vaihteessa 2019-20 ne olivat 24,3%. Mutta vaalit ratkaisevat.

Gallup ei äänestä. Se voi "ohjata" äänestäjiä käyttäytymään tietyllä tavalla. Bandwagon- ilmiö voi olla mahdollista. eli että hypätään oletetun voittajan kelkkaan. 

Politiikka on siitä erikoinen laji, että päästäksesi valtaan, sinun on ensin saatava riittävästi kannatusta puolueen ajamalle linjalle ja politiikalle. Kun sitä kannatusta tulee riittävästi, tulee yhä useampi puolueen edustaja valituksi erilaisiin luottamustehtäviin. Ja joskus jopa valtioneuvostoon asti.

Oppositiossa pitäisi pystyä lisäämään kannatusta, noin pääsääntöisesti. Ja hallituksessa taas se on vaikeampaa. SDP on nyt kyennyt pitämään kannatuksensa hyvissä lukemissa. Kyse on harjoitetusta politiikasta kuten jo edellä totesin.

Moni äänestäjä todennäköisesti pitää enemmän siitä, että etuja saa ja että niitä jopa korotetaan, kuin siitä että niitä leikattaisiin ja jopa poistettaisiin. Siksi Marinin hallitus nauttii omiensa vahvaa kannatusta. 

Valtion uusin tulo- ja menoarvioesitys on nyt julkaistu. Lainaus VM:n sivulta 4.8 2022 olevasta tiedotteesta "Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 miljardia euroa. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2022 budjetoidusta noin 2,5 miljardia euroa. "

Hyvää tuossa on viimeinen lause. Velanotto pienenee. 

Mutta velkaa on 2023 lopussa arvion mukaan 144 miljardia euroa! Muistan erittäin hyvin sen, kuinka huolissaan oltiin kun velan määrä ylitti 100 miljardin rajan. Katoavaista.

Otetaanpa tähän toinen lainaus tuosta samaisesta tiedotteesta ja lihavoidaan se: "Keskipitkällä aikavälillä velka suhteessa BKT:hen kääntyy uudelleen kasvuun. Korkea velka ja kasvavat velanhoitokustannukset muodostavat riskin julkisen talouden kestävyydelle pidemmällä aikavälillä."

Näin siis VM toteaa omassa tiedotteessaan. Samaan aika meillä menossa  valtavia uudistuksia, kuten sote ja työllisyyden hoidon vastuun siirto kunnille. 

Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvät työllisyysluvut ja silti talousarvioesitys on lähes 9 miljardia alijäämäinen! Tämä luku pitää siis sisällään lisätalousarviot.

Kun olen moneen kertaan varoittanut soten kustannuksista, niin totean vain, että ilman kustannusten hillintää, meiltä loppuvat rahat. Ai niin, otetaan lisää velkaa. Tämäkin oli sarkasmia.

Miksi eksyin tässä kirjoituksessa kannatusmittauksista valtion budjettiin? Suosiota saa keskimäärin paremmin sillä kun lupaa lisää etuja ja hyötyä. Mutta kannatusta menettää jos tekee mitä pitää tehdä, eli laittaa valtiontaloutta kuntoon. Tiedetään kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta miten tulla valituksi uudestaan. 

Hyvistä työllisyysluvuista huolimatta sekään ei tunnu auttavan valtiontaloutta. Jos yhä useampi on saanut töitä, miksei meidän rahamme tahdo silti riittää ja velkaantumistahtimme helpottaa? Sitä sopisi pohtia.

Olen antanut Marinin hallitukselle tunnustusta sekä koronan että Ukrainan sodan aiheuttamien kriisien hoitamisesta. Ja ymmärrän velanoton pakonkin, tiettyyn rajaan saakka. 

Mutta kotimaan talouden hoidosta olen nykyhallitusta kritisoinut ja mielestäni ihan aiheesta. Se jättää nimittäin seuraajilleen hirvittävän urakan. 

Jos kiky aiheutti vatsanväänteitä ja toritapahtumia. niin ennustan että se oli kevyttä puuhastelua siihen mitä jatkossa vaaditaan. Erittäin epäsuosittuja keinoja. Niin ja sotu-uudistusta ei tähän maahan saada, joten kaikenlaiset aktiivimallit ovat jatkossakin työkalupakissa. 

Olen tullut siihen tulokseen, että Suomen kääntäminen velanoton taittamiseen saatikka sen olennaiseen vähentämiseen ei tule onnistumaan, koska meillä on vaalit neljän vuoden välein. Ja neljässä vuodessa se ei onnistu. Kai se 200 miljardin haamuraja velan määrässä saavutetaan muutamassa vuodessa tai aiemmin kuin velanoton taittuminen. 

Kivaa kesänjatkoa!