Laatua, ei pelkkää määrää

Kannatan työperäistä maahanmuuttoa. Noin, nyt se on todettu.

Mutta en kannata halpatyömuuttoa. Sillä Suomi ei selviä. Eikä se ole sitä paitsi edes reilua.

Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen oli HS:n Lauantaivieraana eilen(HS 12.11 2022).

Saukkonen toteaa mm. : "On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo."

Lisäksi hän tuo haastattelussa esille seuraavaa: 

Talousväen puheissa maahanmuutto ratkaisee huoltosuhteen ja tuo myös eläkkeille maksajia. Maahanmuuttajia kaivataan poliitikkojen ja elinkeinoelämän suunnitelmissa Suomeen satojatuhansia, jopa 500 000.

”Tätä ajatusta toistellaan, koska sitä halutaan helliä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, Saukkonen sanoo ja aloittaa perustelunsa.

Ja jatkaa: "Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen. Jos verrataan palkkatasoa, Norja on hitosti parempi. Ihmiset tekevät rationaalisia valintoja”, Saukkonen muistuttaa.

Haastattelu on saanut aikaan paljon kommentteja. Muun muassa elinkeinoelämä on kiitellyt ja ollut samoilla linjoilla Saukkosen kanssa. 

Itse vastasin ministerinä kotouttamisesta. No, mielipiteitä on varmasti monia siitä, onko kotouttaminen onnistunut vai ei. Itse vastaisin yleisellä tasolla että ei ole. Yksilöitä on joiden kohdalla tuota voidaan pitää onnistuneena. Onko kyse sitten ollut yksilöstä itsestään vai siitä että meillä olisi jotenkin mainio järjestelmä? 

Suomi voisi ja sen pitäisi ottaa mallia Kanadasta. Kävin siellä tutustumassa heidän järjestelmäänsä ja pidin siitä. Otetaan sellaisia henkilöitä maahan, jotka hyödyttävät Kanadaa. Humanitäärinen maahanmuutto on tietysti eri asia.

Jos Suomessa ajatellaan ja kuten tunnutaan ajattelevan, että meillä maahanmuuttajat tekevät ne vähemmin arvostetut työt(lue alemmin palkatut), niin eikö se ole lähtökohtaisesti lyhytnäköistä ja itsekästä, jopa röyhkeää? Tuleeko joku tänne tekemään ne työt, jotka eivät kantasuomalaisille jostain syystä kelpaa? Miksi ihmeessä? 

Dilemma on melkoinen jos pitää yhtä aikaa olla houkutteleva ja pitovoimainen ja toisaalta taas ei. Eli ei pitäisi houkutella väärällä tavalla. 

Osaajia Suomi tarvitsee, sanotaan. Osaajille maksetaan käsittääkseni kilpailukykyistä palkkaa. Onko Suomi tässä suhteessa kilpailukykyinen? Ei varmastikaan kärkeä. Toki meillä voi olla muita vahvuuksia kuten turvallisuus, luotettavuus ja vakaus. 

Mutta tuo huoltosuhde. Olen Saukkosen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että matalapalkka-aloille "houkutellut" ulkomaiset työntekijät eivät auta meidän huoltosuhdettamme vaan pahentavat sitä. Jos ihminen tekee työtä ja saa siitä palkkaa jolla ei kykene elättämään itseään ja perhettään, niin mikä järki siinä on? Lisäksi hän tarvitsee tukea eli tulonsiirtoja. Vaikutus kansantalouteen kääntyy negatiivisen puolelle. Tästä työllisyyden laadusta soisi myös elinkeinoelämän olevan huolissaan.

Suomi on pahasti ylivelkaantunut maa. Ainakin minun mielestäni. Sitä savottaa saavat seuraavat hallitukset järsiä kauan. Ja vaikeusaste vaan nousee jos ajatellaan työllisyyden paranemisen auttavan asiaa. Se auttaakin, mutta vain jos työllistymisen laatu on riittävää. Eli että ihminen tuottaa plussaa verotuloina. 

Kun samaan aikaan nykyinen hallitus pohtii lisämenoja!, niin ei hyvältä vaikuta. 

Työllisyysaste on yksi mittari, mutta se ei mittaa lainkaan laatua. Siihen kehottaisin jatkossa kiinnittämään paljon enemmän huomiota. Työllisyysaste 80% kertoo vain työllisyysasteen. Ei sitä kuinka moni pärjää työstä saamallaan palkalla eikä tarvitse tukia.