"Miä en haluu leikkii ton kanssa!"

Kai se on nyt sitten todettava, että vaalikampanjat ovat käynnistyneet. Sen verran paljon on paneelikeskusteluja, tapaamisilmoituksia ja jopa valotaulumainoksiakin jo.

Vaaleissa on kyse tietenkin vallasta. Kuka sitä käyttää ja miten? Voisi todeta vanhan viisauden, että jos voitatte vaalit, mitä aiotte voitolla tehdä?
No ainakin tunnustella, että saako kaverin mukaan. Ja jos hallitustunnustelija on tyytyväinen tai edes riittävän tyytyväinen saamiinsa vastauksiin, hän ilmoittaa keiden kanssa ryhdytään tositoimiin- hallitusneuvotteluihin.

On selvää, että joidenkin puolueiden kanssa hallitusneuvottelut ovat helpompia kuin toisten. Helppoja ne tuskin ovat koskaan. 

Nyt näyttää sille, että on ryhdytty julkituomaan etukäteen kantoja siitä, että keiden kanssa nyt ei ainakaan ryhdytä samalle hiekkalaatikolle. Kävi vaaleissa sitten miten tahansa.

SDP ei ala persujen kanssa sillee. Vihreät eivät, yllätys yllätys, myöskään lähde PS:n kanssa samaan hallitukseen. Eikä Vasemmistoliitto sekään haluu olla persujen kanssa. ErKooPEE pitää asiaa "erittäin epätodennäköisenä".

Toisaalta myös PS:n pj Riikka Purra on asiasta kysyttäessä vastannut 5.8 2021:  "nykyinen sosialidemokraattinen puolue on kyllä hyvin monessa asiassa lähes vastakohtamme, joten tämänhetkisen puolueen kanssa en"

On kuitenkin reilua kertoa myös Purran jatko vastaukselle: "Mutta sosialidemokraattinen ideologia näin laajemmin, niin totta kai sieltä löytyy yhtäläisyyksiä perussuomalaisten kanssa"

Joten. Tuosta ei välttämättä voida vetää lopullisia johtopäätöksiä. SDP:n pj Sanna Marin käytti kuitenkin äsken politiikan toimittajien tentissä erittäin kovaa retoriikkaa kun hän puhui perussuomalaisesta puolueesta ja vertasi sitä Timo Soinin aikaiseen perussuomalaiseen puolueeseen. 

"Kun katsotaan yksittäisten kansanedustajien puheenvuoroja, nämä puheet ovat olleet rasistisia ja aidon vihamielisiä tiettyjä vähemmistöjä kohtaan. Ei tätä ole kiistäminen, se on tosiasia. En ymmärrä, miksi meidän poliitikkojen pitäisi hymistellä ja leikkiä, että nämä puheet eivät ole totta"

Minun on vaikea nähdä, että tuon sanomisen jälkeen olisi mahdollista löytää yhteinen sävel yhteisessä hallituksessa. Pidän tätä mahdottomana. 

Toinen asia ovat ilmastoon liittyvät linjaukset. Niistä puolestaan Kokoomus vakuutti pj Petteri Orpon suulla olevansa kunnianhimoinen. PS taas on esittänyt hiilineutraaliustavoitteen vuodesta 2035 siirtämistä vuoteen 2050. Kuka siis antaa periksi?

Keskustelussa on yksi piirre, joka kannattaa huomata. Kaikki, lähes kaikki, keskustelut käydään suhteessa perussuomalaisiin. Kuka alkaa heidän kanssaan ja kuka ei. Puolueen ei tarvitse edes itse osallistua tähän keskusteluun lainkaan. He ovat vallanneet siis ilmatilan hallinnan. Taitavaa! Pitää antaa heille tästä tunnustus ja muille kehoitus: Kun olet jotain mieltä, ole sitä mieltä äläkä ole tuuliviiri. Äänestäjä päättää ketä äänestää.

On siis paljon megaluokan asioita joissa yhteinen käsitys näyttää olevan valovuosien päässä toisistaan.

Entä sitten talous ja työllisyys? Kokoomus ajaa selkeästi talouskärki edellä vaaleihin. Ja niin tietenkin ihan kaikki.

Kyse on kuitenkin keinoista. Niistä se riita syntyy. Arvovalinnoista.

Äskeisen Marin/Orpo- keskustelun jälkeen on vaikeata nähdä, että SDP ja Kokoomus löytäisivät toisensa samasta hallituksesta. Niin kaukana puheet ja keinot ovat toisistaan. Mutta...politiikka jos mikä on mahdollisuuksien taidetta. Kyse on myös pragmatismista ja kyllä, vallanhalusta. Halu päästä hallitukseen on suuri houkutin. Että en suinkaan sulje pois sinipunan mahdollisuutta. Ja taas, perussuomalaisten vaikutus on tässäkin otettava huomioon.

Joku voisi toki, vaikkapa minä, todeta, että sinne hallitukseen meneminen on pään työntämistä poliittiseen hirttosilmukkaan. Olen sen verran moneen kertaan varoitellut tulevan hallituksen työmaasta, että totean vain, että nauttikaa se yksi päivä. Sitten onkin synkempää ja voipi olla, että jos meillä on ns. porvarihallitus, saamme seurata erinäisiä toritapahtumia. Niitä tulee. Mutta jos taloutta laitetaan kuntoon, ei pidä pelätä. Senkin sanon jo nyt. Ja myös sen, että nyt ollaan niin syvällä velan kanssa, että sen taittaminen osuu lähes kaikkeen ja kaikkiin.

Entäs, ja tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto, PS voittaakin vaalit? Sen kuntohuippu osuukin nappiin ja siitä tulee suurin puolue. Varsinkin nyt kun vaalikeskustelutkin tunnutaan käyvän suhteessa siihen.

Kuka lähtee PS:n mukaan? Vaihtoehdot ovat Kokoomus, KD; Liike Nyt ja vahva ehkä Keskusta.

Eli puhdas porvarivaihtoehto. Mahdollista. Mutta iso kysymys on se, mistä Kokoomus ja Keskusta olisivat valmiita joustamaan ja kuinka paljon PS valmis tulemaan vastaan? 

PS on kertonut, että he eivät sulje pois ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Siitä löytyykin ilmeisesti yhteinen näkemys Kokoomuksen kanssa. 

Mutta kun nostan esille vaikkapa paikallisen sopimisen, olen aivan varma, että vaikeusaste kasvaa. PS julkisti vastikää uuden talouspoliittisen ohjelmansa. 

Lainaan sitä: "Työmarkkinoilla tarvitaan jatkossa joustoja kohentamaan tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä. Tämä tapahtuu parhaiten yleissitovien työehtosopimusten puitteissa."

Lihavoin olennaisen. Tuon kanssa toivotan onnea mahdollisten hallitusohjelmaneuvottelujen suhteen ja erityisesti jos kumppanina on Kokoomus, niin good luck. On nimittäin ihan henkilökohtaista kokemusta.

Kolmas työmarkkinoihin liittyvä asia, joka nousee aivan varmasti pöydälle, on suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon ja tarveharkintaan. Jos PS pääsee kirjoittamaan hallitusohjelmaa, niin tarveharkinnasta ei luovuta. Onkin tavallaan erikoista se, että tässä asiassa PS löytäisi SDP:stä kaverin, vaikka ehkä eri näkökulmasta, mutta kuitenkin. 

Entäs sitten Keskusta? Sille ei povailla suurta menestystä vaaleissa. Mutta on syytä muista kaksi asiaa kun puhutaan Keskustasta. Heillä on vahva(?) kenttä ja heitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan vaalien jälkeen. kuninkaantekijänä. 

En siis hautaisi Keskustaa ja vaikka nyt näyttää vahvasti sille, että puolue käy haukkaamassa happea oppositiossa, niin syntyykö hallitusta ilman Keskustaa? Tarvitaan siltapuolue ja Keskusta jos mikä on sellainen. Näyttöjä on. Ei kukaan odottanut, että se lähtisi tähän vasemmistovetoiseen hallitukseen, mutta niin vain lähti. 

Lopuksi totean henkilökohtaisen toiveeni. Vaikka en kaikesta kyseisen puolueen kanssa olekaan samaa mieltä, niin toivon, että KD olisi mukana seuraavassa hallituksessa ja sen pj Sari Essayah ministerinä. Hän on nimittäin yksi Suomen pätevimmistä poliitikoista ja paneutuu asioihin kiitettävällä ja esimerkillisellä tavalla.