Kaupankäyntiä

Suomeen on saatu vihdoin uusi hallitus ja sen tekemistä määrittelee vahvasti tuore hallitusohjelma.

Ajattelin hieman kommentoida  muutamia asioita oman kokemukseni ja näkökulmani kautta. Kun on tullut oltua...

Hieman historiaa ensin. Sipilän hallituskaudella 2015- 19 työllisyysasiat olivat aivan keskeisiä hallituksen ohjelman ja tavoitteiden näkökulmasta. Osa noista sen aikaisista toimista herätti paljon keskustelua, vastarintaa ja toritapahtumia. Ja vaikutti aivan varmasti sen aikaisen PS-puolueen kannatuksen romahtamiseen. 

Niiden kaikkien toimien tarkoitus oli kuitenkin se, että hallituksen itse itsellensä asettama tavoite, 72% työllisyysasteesta toteutuu ja että velkaantuminen saadaan taitettua.

Julkisessa keskustelussa elää sellainen narratiivi, että silloinen PS antoi ihan kaikessa periksi. Riitti on sai pitää "hillotolpat". 

No, hillotolpista on turhaa alkaa väittelemään, koska kenenkään mielipide ei muutu toiseksi, kirjoitin minä mitä tahansa.

Mutta se, että kaikessa olisi annettu periksi, on aivan täyttä potaskaa. Ja yksi asia josta ei annettu periksi oli työehtosopimusten yleissitovuus. Puolustin sitä joka kerta kun se oli vähääkään uhattuina. 

Kun olimme hallituksen loppukauden Sinisinä hallituksessa, myös silloinen perussuomalainen puolue kyseli minulta myös tätä. Että säilyyhän yleissitovuus? Siitä oltiin huolissaan mm. paikallisen sopimisen osalta. Ja vaikka Kokoomus yritti vielä hallituksen  viimeisinä viikkoina, työaikalain eduskuntakäsittelyn aikana, ujuttaa omia tavoitteitaan lakiin, niin en suostunut siihen. Ei määräänsä enempää. 

En kerro tätä sen vuoksi, että yleissitovuus olisi minulle jokin fundamentti, pyhä asia, maailman tappiin asti. Kerron tästä mm. siksi, että kun puolustimme ay-liikkeelle tärkeää asiaa, ei se siitä antanut yhtään kertaa mitään tunnustusta, julkisesti. Ei yhden yhtä kertaa. En minä patsaita kaivannut vaan julkista krediittiä asialle joka koettiin heille äärimmäisen tärkeäksi. Taisi olla väärä taho hallituksessa...

Ja mitä nyt tapahtuikaan Säätytalolla? Paikallisen sopimisen eteneminen ohittaen tes-järjestelmän ja myös liittojen luottamusmiehet! Minä tiedän kokemuksesta, että jos halutaan edistää paikallista sopimista nimenomaan Kokoomuksen ja SY:n haluamalla tavalla, ei ole muuta tietä kuin tuo- toisin sopimisen mahdollistaminen laajenee kaikkiin yrityksiin. Myös järjestäytymättömiin. Se mikä jäi Sipilän hallituksessa kesken, etenee nyt. Onnea Kokoomus! PS mahdollisti tämän. 

Sinällään tämä ei siis ollut minulle yllätys. Ennustin aivan oikein. Työllisyysasiat ovat olleet näköjään SE kauppatavara Perussuomalaisille, jotta he ovat saaneet läpi itselleen muita tärkeitä asioita. Näinhän ennustin käyvän kirjassani ja monessa blogissa. 

Nyt jää sitten nähtäväksi se, kuinka paljon ps-kannattajien ja äänestäjien kenttä on muuttunut. Ymmärtääkö se nämä toimet ja hyväksyykö se ne? Oli päätöksistä nyt sitten mitä mieltä tahansa, niin ne ovat yhteisesti sovittuja. Ne eivät ole tästä eteenpäin vain yhden puolueen vaan koko hallituksen linjauksia ja niitä puolustetaan yhdessä. Niin eduskunnassa, julkisessa keskustelussa ja erityisesti äänestäjien edessä. Eli kestääkö perse merivettä. Good luck! Olen tämänkin asian suhteen ennustukseni antanut ja totean etten sitä muuta.

Veikkaan, että hallitusneuvotteluissa kesti näinkin pitkään sen vuoksi, että siellä on punnittu jokaisen puolueen osalta sitä mistä ollaan valmiita joustamaan/antamaan periksi jotta saadaan jossain toisaalla tavoitteita läpi. Ja tulkitsen nyt siten, että Kokoomus halusi ennen kaikkea kovia työllisyyteen liittyviä toimia ja sai niitä.

Hallituksen yhtenäisyys mitataan vasta kun toimeenpano alkaa, kun kokoonnutaan budjettiriihiin ja tarkastellaan puolivälissä tavoitteiden toteutumista ja loppukautta. Konkretia nostaa esille ongelmat, vaikka hallitusohjelma olisi kuinka yksityiskohtainen. Ja mikähän mahtaa olla hallitusohjelman kirjausten kohdalla tulkinta? "Me ymmärsimme tämän aivan eri tavalla".  Sitä se arki tulee olemaan. 

HS kirjoitti saaneensa hallitusohjelman itselleen. Lainaan siitä Työmarkkinat- ja sosiaaliturvan Kannustinloukut- osuutta:

Työmarkkinat

Poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.

Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.

Työlainsäädännöstä poistetaan järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään.

Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.

Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Sosiaaliturva: Kannustinloukut

Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen (28kk). Työllisyysvaikutus: 5 700.

Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä. Työllisyysvaikutus: 15 800.

Työssäoloehdon euroistaminen. Työllisyysvaikutus: 1 500.

Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen. Työllisyysvaikutus: 2 200.

Omavastuupäivien palauttaminen viidestä seitsemään. Työllisyysvaikutus: 1 000.

Työssäoloehdon kertymisen lakkauttaminen palkkatuetussa työssä. Työllisyysvaikutus: 1 300.

Lapsikorotusten lakkauttaminen. Työllisyysvaikutus: 10 000.

Työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen. Työllisyysvaikutus: 3 900

Työttömyysturvan suojaosista luopuminen. Työllisyysvaikutus vähäinen.

Noita toimia voi kuvata sanalla- kova. Mutta koska minulla on kokemusta, tiedän ettei laarissa ollut enää jäljellä kivoja ja mukavia sekä tuloksia tuovia keinoja. Jos siis lasketaan valtion(veronmaksajien) rahalla työllistäminen pois. Ja olen siinä käsityksessä ettei se ollut tälle koalitiolle vaihtoehto.

On annettava kiitokset ainakin tästä kirjauksesta ja uskoisin että tämän kiitoksen jakavat myös työllisyyden hoidon parissa työtään tekevät: Työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. 

Kävin itsekin Säätytalolla kertomassa resurssiviisaudesta ja sitähän tuon nimenomaisesti on.

Lisäksi: Hallitus uudistaa kuntouttavan työtoiminnan ja päihdekuntoutustyön työllistymistä edistäväksi.

Pidän tätä hyvänä ja perusteltuna uudistuksena.

Luen lisää tätä mittavan kokoista hallitusohjelmaa ja kommentoin jatkossakin blogini kautta.

Tässä siis ensimmäiset reaktioni.