Puoliväliriihi, muuttuuko suunta?

Kulloisenkin hallituksen yksi merkittävimmistä kohdista hallitustaipaleen aikana on ns.puoliväliriihi.

Siinä oikeastaan vedetään suuntaa lopulle hallituskaudelle. Se ja hallitusohjelma ovat tärkeimpiä ohjeunuoria hallituksen työskentelylle.

Eilen saatiin kuulla mitä Orpon hallitus linjaa. 

Hallituksen alkutaivalta on kuvannut erityisesti leikkaukset tulonsiirtoihin. Sosiaaliturvaa sen eri muodoissa on leikattu ajatuksella, että työn vastaanottamiseen kannustetaan. No, tämä sanoilla leikkiminen tarkoittaa suomeksi sitä, että kun etuuksia leikataan, alkaa työ kuin työ kelpaamaan.

Siis noin niinkuin teoriassa. Todellisuudessa asiat eivät ole tietenkään näin yksinkertaisia. 

Orpon hallitus ottaa (tietoisen) riskin, min miälest. Se on alun perin lähtenyt rohkeasti liikkeelle tavoitteena taittaaa velkaantumiskehitystä. Eilen kuultiin kuitenkin mittavista veronalennuksista. Eli yhtäkkiä kurssi muutettiin.

Ymmärrän asian niin, että jos jokin hallitus tekee 4 vuotta VAIN leikkauksia ja kiristää sieltä ja täältä, ei siitä tietenkään tykätä niiden piirissä, joihin nuo leikkaukset osuvat. Ja tässä tullaan reaalipolitiikkaan. Kun tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta ei voida luottaa siihen, että tulenko valituksi uudelleen jos sen teen. Niinpä- tehdään vaihteeksi jotain "kivempaa". Ja sitä kuultiin eilen. 

Mielestäni tämä homma lähti lapasesta koronan aikaan Rinteen/Marinin hallitusten ollessa vallassa. Ei siksi, että korona piti voittaa ja sen vaikutuksia lieventää vaan siksi, että silloin syntyi sellainen kuva, että rahaa jaettiin kuorma-autolla sinne ja tänne käyttäen koronaa ja Ukrainaa tekosyinä.

Eikä edes yritetty tehdä rakenteellisia uudistuksia vaan aina vedottiin "koska korona" ja myöhemmin "Ukrainan sota". 

Olen, vaikkakin jäävi, sitä mieltä, että Sipilän aloittamalla linjalla olisi pitänyt jatkaa. Meillä olisi aivan varmasti parempi talouden tilanne kuin mitä se nyt on. Mitä suuremmaksi alijäämä kasvaa, sitä vaikeampaa sitä on pysäyttää. Saada aluksi edes kuriin saatikka taittaa. 

(Kuva: lainaus vmi Purran esitys 23.4 2025)

Kuvasta näkee millainen tasapainotila tai pikemminkin epätasapaino Suomella on. Ja miltä vuosilta se on kertynyt.

Lainaan vielä tekstiä valtoneuvoston sivulta: "Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 191 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, mikä on noin 64 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 43 miljardilla eurolla vuosina 2026—2029. Vuoden 2029 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 225 miljardia euroa, mikä on 68 % suhteessa bruttokansantuotteeseen."

JOS emme saa pikaisesti vetoapua maailmantaloudesta, olemme vieläkin syvemmällä lutakossa ja riskit verotuksen sinänsä kannatettaville alennukselle konkretisoituvat lisäongelmaksi. Mistä rahat? Lisäleikkauksilla? Mistä? Kehitysavusta?

Talouden odotetaan toipuvan taantumasta. Siihen perustuu paljolti myös tämän puoliväliriihen odotusarvot. Mutta entäs jos ei toivukaan? Hups?

Kun lisäksi roistovaltio Venäjän toimet pakottavat satsaamaan puolustukseen valtavasti, niin ollaan valintojen edessä. Kipeiden sellaisten. Koska puolusutukseen pitää rahaa löytyä, niin jostakin muualta se on pois.

Työn verotuksen alentaminen on hyvä asia. On ihan oikein, että työstä jää enemmän sen tekijälle käteen. 

Yhä useamman pitää olla työssä ja se tarkoittaa työllisyysastetta +80% eikä pelkästään työllisyysaste auta vaan sellainen palkkatyö, jolla elää ja osallistuu omalta osaltaan hyvinvointyhteiskunnan rahoitukseen. Siksi itse korostaisin myös osa-aikaisuuteen panostamiseen ja olisin sen vuoksi toivonut suojaosan palauttamista. Parempi olla jossakin töissä kun ei töissä lainkaan. 

Lisäksi peräsin työkyvyttömien osalle ratkaisuja. Odottelen edelleen.

Tämä oli erittäin hyvä linjaus: "Selkeytetään työelämän tietosuojan sääntelyä. Selvitetään työelämän tietosuojalain muutostarpeet ja mahdollisuudet hallinnollista taakkaa aiheuttavan Suomi-lisän kumoamiseksi."

Kiitos kun olette kuunnelleet! Olen tätä esittänyt jo hallitusneuvotteluista asti ja viimeksi +55-vuotiaita koskevan selvityksen loppuraportissa. En nyt tietenkään pidä tätä kirjausta itsestäni johtuvana, vaan se tapahtui siitä huolimatta 😊 Kiitos kuitenkin!

Kun te-uudistus on ollut käynnissä tämän vuoden alusta lukien, niin kunnille ja työllisyysalueille on annettava mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla kuin aiemmin. Muutoinhan tässä koko uudistuksessa ei ole mitään järkeä. Min miälest. 

Kysymys kuuluukin, että annetaanko tämä mahdollisuus ja tuleeko alueille riittävä rahoitus hoitaa näitä vastuita?  Ja onko sääntely mahdollistavaa?

Kun nyt sääntelyä purettiin ihan lakupiippuihin asti, niin voitaisiinko luopua liiallisesta kaavamaisuudesta työnhaun yhteydessä ja siirtyä määrien mittaamisesta laadun mittaamiseen? Just sayin.

Työttömillä on velvoite hakea työtä työttömyysetuuden saamiseksi, ilman muuta. Työnhaku pelkästään jonkin velvoitteen täyttämisen vuoksi ei kuitenkaan  palvele ketään. Kyllähän haetun paikan pitää olla relevantti ja realistinen. Ja jos sellaisia on tarjolla vain yksi, niin eikö sen pitäisi riittää? Tiedän toki, että tähän suuntaan eli  lisäämällä virkailijan omaa vastuuta ja harkintaa ollaankin menossa. Kunhan siihen virkailijan oman harkinnan käyttöön kannustetaan. Oikeasti.

Muita hajanaisia huomioita ja lyhyet kommentit:

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin (190 milj. euroa). - Linjassa muiden jo tehtyjen toimien kanssa, voi vaikuttaa järjestäytymiseen.

Työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisilta 525 milj. eurolla v. 2026 ja 650 milj. eurolla v. 2027 lähtien. - Hyvä! 

Yhteisöveroa lasketaan 2 prosenttiyksiköllä v. 2027 (830 milj. euroa). - Melkoisen kauan tuota odotetaan. Miten vaikuttaa yritysten suunnitelmiin?

Ministereiden palkkioita vähennetään 5 prosentilla - hyvä ele.

Kaiken kaikkiaan ihan hyviäkin linjauksia ja päätöksiä. Mutta se suurin kysymys on mielestäni tämä: Entäs jos riskin otto ei kannatakaan? Seuraavalla hallituksella on kauheat talkoot edessään ja jos se on vasemman laidan hallitus, niin onko "piikki taas auki"? Rahaa on. 

Tarvitaanko Suomeen sellainen hallitus, joka ei pelkää oman valintansa puolesta vaan tekee sellaiset toimet, joilla pääsemme taloudessa tasapainoon? Ettei käy kuten Kreikalle...

Lopuksi totean, että kun muut keinot on käytetty, luotetaan ns.dynaamisiin vaikutuksiin. Sieltä se apu tulee...jos on tullakseen. Uskoa se tosin vaatii. 

Voi voi kun kasvu käynnistyisi. Seuraavan hallituksen ohjelman runko on kirjoitettu joka tapauksessa.