Selvitystyö päättyi- työ alkaa

Sain viime keväänä tehtäväkseni selvittää +55-vuotiaiden työllistymisen haasteita ja lisätä työllisyyttä työvoimapolitiikan keinoilla. 

Tämä selvitystyö on kaksiosainen. Lokakuun lopussa 2024 luovutin väliraportin ja nyt on  loppuraporttikin luovutettu.

Selvitystyön toisen vaiheen pääteemana on tehdä esitys Suomeen soveltuvaksi kokeiluksi ns. Singaporen siltatyömallista. Suoraa kopiota Singaporesta en aio tehdä. 

Mutta ajatus toimenkuvan muuttamisesta tai sen mahdollistamisesta on keskiössä eilen julkaistussa loppuraportissa.  Kuva alla(lähde: TEM)

Nostin jo väliraportissa esille neljä keskeistä teemaa, jotka eivät ole muuten missään tärkeysjärjestyksessä:

• Asiakastieto, tiedolla johtaminen sekä näiden hyödyntäminen työllisyyden edistämiseksi.
• Jatkuva oppiminen
• Joustojen mahdollistaminen
• Sääntely 

Suunnittelun edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, miten oleellinen osa tällaista siltatyömallia hankkeen ensimmäisen vaiheen toimenpidesuositukset ovat.

Asiakastieto, tiedolla johtaminen sekä näiden hyödyntäminen työllisyyden edistämiseksi

• Tulorekisterin tehokkaampi hyödyntäminen
• Tiedolla johtamisen kehittäminen
• Tekoälyn potentiaalin hyödyntäminen asiakaspalvelussa
• Olemassa olevan tiedon jakaminen ja tietoisuuden lisääminen asiakkaille mm. verotus

Jatkuva oppiminen

• •Mentori-kisällimalli voi olla osalle työntekijöitä ja joillain toimialoilla ”siltatyö” kohti eläköitymistä.
• Yksilöllisen työurasuunnittelun malli à työnimi: työurahuoltamo

J

Joustojen mahdollistaminen

• Työaika
• Työn tekemisen tavat, mahdollisuus vaikuttaa siihen miten työtä tekee
• Työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollistaminen
• Porttityö
• Combotyömalli

Sääntely

• Tietosuojaan liittyvät tulkinnat voiva olla jopa este
• Työvoimapalvelujen byrokratian karsiminen, pois kaavamaisuudesta ja määrien mittaamisesta laadun mittaamiseen
• Uusille työllisyysalueille mahdollisuus tehdä toisin

Otan tässä nyt ihan erikseen kantaa tähän viimeiseen eli sääntelyyn. Työ- ja elinkeinoministeriö oan käynnistänyt lausuntokierroksen liittyen työnhakijan palveluprosessiin.

Taustalla on ajatus uudistaaa nykyistä prosessia asiakaslähtöisemmäksi ja yksilöllisemmäksi pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Erinomaista!

Yksittäisen virkailijan omaa harkintavallan käyttöä halutaan kannustaa. "Työvoimaviranomaisen olisi jatkossakin alennettava haettavien työmahdollisuuksien määrää, jos se arvioi, ettei haettavissa ole neljää sellaista työmahdollisuutta, joihin työnhakija voisi työllistyä. Arviossa otettaisiin huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen, työkyky ja mahdollinen työttömyysturvalaissa tarkoitettu ammattitaitosuoja."

Nyt lausunnolla olevassa ehdotuksessa keskiössä on osa-aikaisten työntekijöiden saattaminen saman työnhakuvelvoitteen piiriin kuin kokonaan työttömien eli pääsäntöisesti neljän työpaikan hakemiseen. Kas näin: "Työnhakuvelvollisuuden osalta ehdotetaan sääntelyn yksinkertaistamista ja luopumista tietyistä poikkeuksista säätämällä ne yleisen työnhakuvelvollisuuden alentamisen kriteerien piiriin. Tämä koskisi esimerkiksi osa-aikaisia työntekijöitä ja henkilöitä, joilla on tiedossa myönteinen muutos työnhaun tilanteeseen, kuten työn alkaminen."

En vastusta, tietenkään, velvoitetta hakea työtä. Mutta en pidä kaavamaista ja määrämittaista hakuvelvoitetta hyvänä tapana vähentää byrokratiaa.

Mitä tässä sitten mielestäni oikeasti tapahtuu? Koska meillä tietosuojan tulkinnat ovat monesti todella tiukkoja, ei virkailija välttämättä uskalla käyttää tätä hänelle suotua omaa harkintavaltaa asiakkaan eduksi. 

Ettei tule virheitä. 

Tämä on juuri keskeinen ongelma. Virheen pelosta toimitaan varmuuden vuoksi byrokraattisesti. Tämä ei ole viranomaisten vika vaan ennen kaikkea meille opetetun järjestelmän vika. Järjestelmän, jossa meitä opetettu painottamaan kahta asiaa: virheitä ei saa tehdä ja toisaalta, joku voi yrittää huijata systeemiä.

Ja koska näin on, on meillä edelleen sääntelyähky.

Miten korjaisin tätä palveluprosessia? Luopuisin työnhaun kaavamaisuudesta ja määrämittaisesta työnhakujen mittaamisesta. Yksikin relevantti työnhaku on fiksumpi tapa kuin hakea määrää.

Lisäksi, tietosuojan tulkinnat tarvitsevat lisää tilaa. 

Jos näissä edellä mainituissa asioissa ei päästä eteenpäin, olemme muutaman vuoden päästä tilanteessa, jossa jokin hallitus käynnistää selvityksen siitä, miten te-palvelut jatkossa järjestetään.

Kunnille ja työllisyysalueille annettiin valta ja nyt peräänkuulutankin myös keinojen monipuolistamista ja aitoa mahdollisuutta tehdä asioita toisin. Muutoinhan tässä te-uudistuksessä ei ole niin mitään järkeä, eihän?

Sääntelyä tarvitaan. Mutta ei jokaista nippeliä tarvitse eikä pidä säännellä.

Lisäksi kunnilla ja työllisyysalueilla on kannustimena uusi rahoitusmalli, jossa alueiden vastuu työttömyydestä alkaa aiempaa aikaisemmin. Miksei siihen malliin luoteta? 

Työllisyysalueilla suuri huoli on niistä kaikkein vaikeimmin työllistyvistä. Pitkäaikaistyöttömyys on ikävä ongelma ja perin sitkeää laatua. Siksi, ensimmäiseksi alueiden tulisi laittaa paukkuja siihen, ettei sinne enää "valu" uusia ihmisiä. Sen ohella tulee mielestäni, valtion päätöksellä, "puhdistaa" järjestelmästä työkyvyttömät muiden etuuksien piiriin kuin työttömyysturvan.

Tätä olen perännyt jo vuosia ja kantani on vain vahvistunut. Ei ole kenenkään etu se, että ihminen on hänelle väärän velvoitteen ja etuuden piirissä. 

Viitaten tuohon edellä kertomaani liittyen työnhakijan palveluprosessiin osa-aikaisten osalta: Toisin takaisin työttömyysturvan suojaosan, koska näen osa-aikaisen työn ja siihen kannustamisen parempana vaihtoehtona kuin sen, ettei ole työtä lainkaan. Lisäksi monella alalla, erityisesti kaupan alalla, osa-aikaisuus on yleistä. Mitä työtä lisäksi hakee sellainen henkilö, jolla on vaikkapa 70-80 % työaika? Tätäkin kannattaa pohtia, min miälest.

----------------------------------------------------------------------------------

Lopuksi kiitän +55- selvityksen ohjausryhmän pj Elina Pylkkästä, Minna Ylikännöä, Noora Järnefeltiä, Hanna Liski- Wallentowiczia, Pirjo Larmia, Liisa Hakalaa, Minna Lehmuskeroa ja Kimmo Ruthia 

Teitä kaikkia avusta ja tuesta selvityksen viemisestä välietappiin.

Nythän varsinainen työ vasta alkaa eli pitää päästä kokeiluun ja sitä kautta käytäntöön.

Kiitos kaikille tapaamilleni tahoille! Ilman teidän asiantuntevaa panostanne, ei selvitystä olisi saatu tähän vaiheeseen. 

Kiitos ministerit Arto Satonen ja Sanni Grahn- Laasonen luottamuksesta.