Työllisten määrä kasvaa ja työttömyys pahenee, että mitä että?

Taas tulivat uudet Tilastokeskuksen työllisyysluvut. 

Lainaanpa tähän kansallista ikonia eli teksti-tv:tä:

Mitä noista luvuista nyt sitten pitäisi olla mieltä?

• ne ovat perin synkät erityisesti työttömyysasteen osalta vaikka työllisyysaste onkin siedettävällä tasolla
• sekä työllisten että työttömien määrä on noussut
• pitkäaikaistyöttömyys on erittäin huolestuttavissa lukemissa - 132 600(+31600) ja mielestäni tämä on se kaikkein ikävin uutinen ja myös vaikein asia puuttua, lisäksi tuo lukema kasvaa.

Myös KEHA-keskus on julkaissut oman Työllisyyskatsauksensa. (Työllisyyskatsaus Lokakuu 2025)

Lainaan tuosta katsauksesta tämän alla olevan karttanäkymän, joka kertoo työttömyydestä ELY-alueittain:

Heikoin tilanne lukujen valossa näyttää olevan Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Uusimman työllisyyskatsauksen voi käydä lukemassa siis täältä Työllisyyskatsaus lokakuu 2025  - Doria

Palveluissa olevien määrä on sekin laskenut: "Lokakuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli 89 700 henkilöä, mikä on 20 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Aktivointiaste*oli lokakuun lopussa 22,2 prosenttia, eli 5,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan palveluissa oli 3,1 prosenttia työvoimasta." (Lainaus Työllisyyskatsaus Lokakuu)

Lisäksi työllistettyjen määrä laskee sekä kunnissa että yrityksissä. Työvoimakoulutuksessa on vähemmän osallistujia ja näin on myös asian laita ura- ja työnhakuvalmennuksessa olevien osalta.

Vuorotteluvapaat ovat päättyneet ja kuntouttava työtoiminta lakkaa. Tosin kukaan ei tunnu tietävän mitä tilalle?

Tuo yksi yhteinen piirre pistää silmään. Samaan aikaan kun työttömyys pahenee ja erityisesti siis pitkäaikaistyöttömyys, montaa perinteistä keinoa puuttua siihen ollaan ajamassa alas tai jopa kokonaan lopettamassa. Tässä suhdanteessa. Se on varsin mielenkiintoista. Millä ilveellä näitä ihmisiä on tarkoitus auttaa? Suojaosan palauttamista ja samalla sen tason tarkastamista kannattaisi ainakin harkita, vakavasti. Yhtenä keinona. Min miälest. Vaikka joku kokisikin sen "väärän laidan" työllisyyspolitiikkana.

Tämä ihmisten käyttäytymisen ennustaminen on nimittäin mennyt himpun verran ojaan suojaosan poistamisen kohdalla. Vai kuinka moni on tosiasiallisesti saanut kokoaikaista työtä  kuten oli tavoite?

Lainsäädäntö on hidas keino puuttua nopeasti muuttuvaan maailmaan. Ja koska näin on, olemme  sellaisen tilanteen edessä, että käytettävissä olevat keinot ja sitä tukeva lainsäädäntö eivät autakaan vaan ovat jopa este.

Muistan muuten omalta ministeriajaltani tämän saman ilmiön kuin nyt eli että samaan aikaan on työttömyyden kasvua ja työllisten määrän kasvua. Mistä se johtuu? 

Työvoiman ulkopuolella on tuhansittain ihmisiä. Ulkomaalaisia, opiskelijoita nyt ainakin tulee mieleen.

Kun nämä työvoiman ulkopuolella olevat aktivoituvat, syystä tai toisesta hakeutumaan työnhakijoiksi, se näkyy mm. työllisten määrän kasvuna. Tämä puolestaan "sotkee" tilastointia. 

Näin kävi Sipilän hallituksen aikana kun luvut "jäätyivät" paikalleen, mutta lähtivät sittemmin sulamaan ripeästi ja viimeisenä sulaa pitkäaikaistyöttömyys, joka on perin ikävä työttömyyden muoto myös ratkaista. Saavutimme itse itsellemme asettaman työllisyysastetavoitteen 72%  joulukuussa 2018.

Nuo työvoiman ulkopuoliset ovat käsittääkseni nytkin taustatekijänä ja erityisesti ulkomaalaiset työnhakijat, jotka ovat tulleet työvoiman ulkopuolelta työnhakijoiksi ja vaikuttavat näin ollen työllisten määrään. 

Jos kasvu lähtee liikkeelle ensi viikolla tai jos se lähtee ylipäätään liikkeelle, niin ollaanhan meillä valmiina vastaamaan työvoiman kysyntään? Ihmiset on koulutettu niihin tehtäviin, joissa on työtä tarjolla ja niin poispäin. Eli tarvitsemme sekä ennakointia että reagointia.

Siksi, kaikki koulutukselliset keinot on syytä kammata tarkkaan läpi ja laittaa myös paukkuja siihen. Nyt, eikä vasta kun ollaan työvoimapulatilanteessa. 

Lopuksi totean, että maa joka on tänään kerrotun mukaan joutunut EU:n tarkkailuluokalle heikon taloutensa hoitamisen vuoksi tarvitsee mahdollisimman monen työpanosta saadakseen edes nenänsä pinnalle. 

Senkin vuoksi ei ole lainkaan yhdentekevää se millaista työllisyyspolitiikkaa Suomi tekee. Edestakainen liike aina hallitusten vaihtuessa ei ole min miälest viisasta muutoinkaan vaan tarvitaan johdonmukaisuutta sekä toimien tasapainoa. Yksipuolisella kepillä tai pelkillä porkkanoilla ei tule kuin sutta ja sekundaa. Velvoitteet ja kannusteet tasapainoon. Ja kannuste ei ole kepillä hakkaamista...

Haluammeko, että ihmiset tekevät töitä kykyjensä mukaan edes hieman vai onko parempi vaihtoehto olla kokonaan työtön? 

Kokoaikaista työtä ei vaan ole kaikille tarjolla vaikka moni sellaista haluaisikin. 

Työttömyys on aniharvoin yksilön oma vika tai hänen valintansa. Siksi kaikkien rankaiseminen  muutamien vapaamatkustelusta on hölmöä. Viittaan tässä yhteydessä lakeihin, joissa monesti tärkeintä on raportointi ja määrien seuraaminen relevanttien työnhakujen sijasta. Laatuun kannattaisi panostaa määrän sijasta. Kaavamaisuuden tilalle tilaa luoville ratkaisuille. 

Jos ja kun henkilön rahavirta kiinnostaa, niin meillähän on jo työkalu olemassa- tulorekisteri.

Työkyvytön tai osatyökykyinen ihminen on ihan eri tilanteessa kuin työkykyinen henkilö. Täysin työkyvytön on aivan väärän velvoitteen piirissä jos hänet pakotetaan hakemaan töitä. Hänen paikkansa on sosiaalipalvelujen puolella. Tehkää tälle jotain! 

Kunnille aito mahdollisuus onnistua te-uudistuksessa luomalla niille sellaiset työkalut joilla voidaan taistella työttömyyttä vastaan. Eikö se ole kaikkien mielestä hyvä asia jos kunnat onnistuvat te-uudistuksessa?