Viime päivinä on keskusteltu, ihan syystäkin, toimeentulotuesta. Laki on muuttumassa ja tarvetta muutokselle on ilman muuta olemassa, koska elämme valtiona yli varojemme. Asiaan on ottanut kantaa mm. vmi Riikka Purra.
Lainaus tuosta linkin YLEn jutusta: "Vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista on noin 30 prosenttia."
THL:n mukaan: "Vuonna 2024 toimeentulotukea myönnettiin 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni 3 prosenttia ja henkilöiden 3 prosenttia verrattuna vuoteen 2023."
On kuitenkin niin, että kun korjataan, olisi hyvä katsoa kokonaisuutta. Ettei tule uusia ongelmia. Viitaten noihin edellä oleviin lukuihin.
Kun itse kritisoin esitystä, niin syy sille on se, että kun yhtäältä on säädetty tukku lakeja, joilla on tiukennettu etuuksien saamisen perusteita jo muutenkin ja toisaalta samaan aikaan kunnilta/työllisyysalueilta on viety keinoja puuttua vaikkapa pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen joten sakkomaksut ovat kasvaneet, myös uuden rahoitusmallin myötä. Ja nyt tulee lisää vaikeasti työllistyviä työnhakuvelvoitteen piiriin, niin mitenhän se mahtaa vaikuttaa sekä yksilöihin että kuntiin? Aivan.
Mitä keinoja kunnilla/ nyk.työllisyysalueilla sitten aiemmin oli? No vaikkapa palkkatuettu työ, joka kerrytti työssäoloehtoa ja työttömyysturvan suojaosa, joka antoi ansaita tiettyyn rajaan(300 euroa/kk) asti ilman etuuksien leikkautumista. Tiedän...niissä on tutkitusti ongelmia ja tehottomuutta. Silti, nyt niitä olisi tarvittu, tässä suhdanteessa.
Lisäksi tämän vuoden alusta muuttui tuo työttömyysturvan kuntaosuuden malli eli tämä ns.sakkomaksun systeemi alla olevan mukaiseksi:
Kunnan rahoitusosuus on
10 %, kun työttömyystukea on maksettu 101–200 päivää
20 %, kun työttömyystukea on maksettu 201–300 päivää
30 %, kun työttömyystukea on maksettu 301–400 päivää
40 %, kun työttömyystukea on maksettu yli 400 päivää
50 %, kun työmarkkinatukea on maksettu yli 700 päivää.
Eli kunnan vastuu alkaa merkittävästi aiemmin kuin aikaisemmin, jolloin se alkoi 300 päivästä.
Toki aiemmin myös todella pitkään, eli 1000 päivää työttömänä olleiden rahoitusosuus kunnalle nousi 70%:iin.
Kunnat ovat, pitkittyneen taantuman aikana, joutuneet maksamaan yhä enemmän työttömyydestä näitä kuntaosuuksia. YLEn uutinen kesältä kertoo karua kieltä. Olen muutenkin sitä mieltä että koko sakkomaksu eli rankaisemisesta lähtevä malli on ihan toisenlaiseen aikaan tarkoitettu ja sellaisena viskattava roskikseen. Siitä lisää joskus toiste.
On myös erittäin olennaista se, että vuoden alusta te-toiminta siirtyi valtiolta kunnille/työllisyysalueille. Kai se on kaikkien halu ja etu, että kunnat onnistuvat tässä työssä? Onhan?
Nyt, kun laki toimeentulotuesta hyväksytään hallituspuolueiden enemmistöllä, niin sehän tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että viimekätisen etuuden hakemisen sijasta yhä useampaa ihmistä pakotetaan hakemaan ensijaista etuutta kuten työttömyyskorvausta. Ja sen saadakseen, tulee täyttää sen velvoitteet.
Näin nimittäin lukee STM:n esittelytekstissä lain lausunnolle lähettämisen yhteydessä: "Toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijaan. Ensisijaisia etuuksia ovat mm. työttömyysturvaetuudet ja opintotuki."
Ja nyt tulee sitten se minun kysymykseni, pienen alustuksen jälkeen:
Kun eittämättä on niin, ettei toimeentulotuki saisi olla pääasiallinen tapa rahoittaa elämäänsä, ja että koetaan sen olevan varsinkin ulkomaalaistaustaisille liian antelias ja liian nopeasti lankeava etuus, niin tätä on siis ajateltu korjattavaksi.
Meillä ei kuitenkaan liene mahdollista tehdä muutoksia pelkän kansalaisuuden perusteella ja siksi tässä asiassa tarvitaan käsittääkseni perustuslaillista tarkastelua.
Ja vaikka sekin tehtäisiin ja vaikka asia etenisi, niin tuolla ylempänä tätä blogia nostin esille tuon lainauksen vieraskielisten määrästä toimeentulotuen saajissa- noin 30%.
Mitenkäs mahtaa käydä ihan suomenkielisille? Ei kai tätä muutosta haluta VAIN siksi, että vieraskieliset saavat liikaa ja liian helposti?
Kun ihminen ei enää saa toimeentulotukea, niin häntä kehoitetaan siis hakemaan ensisijaista tukea- eli se voi olla työttömyyskorvausta. Se taas vaatii sen, että pitää täyttää korvauksen saamisen ehdot.
Sinun tulee olla mm.kykenevä ottamaan tarjottua työtä vastaan.
Kysymykseni: Kuinka moni viimekätisen tuen saajista on sellainen henkilö, joka ihan oikeasti on kykenevä ottamaan mitään työtä vastaan?
Kuinka moni kykenee ottamaan kokoaikaista työtä vastaan?
Missä nämä kokoaikaiset työt ovat?
Ja kun tähän tilanteeseen lyödään toimeentulotukilain voimaan tullessa tuhansia uusia pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä tuhansia lisää työllisyysalueille, niin millä tempulla siitä selvitään?
Kun suhdanne on se mikä se nyt on, niin edes nykyiset työttömät eivät työllisty. Jokaikinen päivä kuntien ja työllisyysalueiden sakkomaksu siis vain kasvaa.
En vastusta lain uudistamista, sen väännän ihan rautalangasta. Ja työtä pitää hakea, jos on siihen kykenevä. Mutta onkohan tässä nyt ihan aikuisten oikeasti mietitty, mihin ne tulevat ongelmat oikein kasataan? Kuntiin/työllisyysalueisiin ja yksittäisiin ihmisiin. Mitkä ovat työkalut puuttua tähän, miä vaan kysyn?
Tämä lakiehdotus on esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun olemassa oleva tilanne ja lainsäädännön kiristykset eivät lainkaan kohtaa toisiaan. Tämä yhtälö vain pahentaa tilannetta ja erityisesti niiden osalta, joilla on jo muutenkin aivan mahdoton tehtävä selviytyä.
Jos joku vapaamatkustaa muiden kustannuksella, niin onko lääke siihen se, että laitetaan kaikki kärsimään?
Ihmisestä ei tule työkykyistä lainsäädännöllä määräämällä.
Kun tämä lakiehdotus nyt siis joka tapauksessa etenee, niin vetoan, että käynnistäkää valmistelut suuren remontin tekemiseksi niiden ihmisten osalta, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä- heille oikeampi paikka on jossain muualla kuin työnhakuvelvoitteen piirissä. Seuraava hallitus veisi sitten asian eteenpäin, toimeenpanoon. Asiaahan on ihan riittävästi selvitelty, joten tämä nyt vinkkinä seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Kuten valistunein lukija huomaa, minä olen sekä samaa mieltä että eri mieltä nykyisen hallituksen kanssa- koska voin. Minua ei sido puoluekanta, koska sellaista minulla ei (enää) ole. Voin siis vallan mainiosti tukea sekä vasemmiston että oikeiston linjauksia. Kunhan ne min miälest on perusteltuja ja sopivat omaan ajatteluuni pyrkimyksestä erilaisten toimien parempaan tasapainoon. Kannustan tämän suuntaiseen ajatteluun muitakin. Kas kun kaikki viisaus ei asu kulloisenkin hallituksen ohjelmissa eikä oppositionkaan. Mutta yhdessä sieltä voi löytyä jopa ratkaisuja. Min miälest.
Kommentit
Lähetä kommentti